keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Pohjanpaimen Dolce,"Helka"

Belcan pennut ovat jo reilusti kymmenviikkoisia. Pojat ovat omissa kodeissaan, tyttö on edelleen synnyinkodissaan ja opettelee ja totuttelee uusiin asioihin.
Viikonloppuna teimme retken Tahkolle ja retkeilimme Rahasmäen laavulla monen ihmisen ja kahden muun koiran voimalla. Dolce pärjäsi siellä hyvin, vaikka räntäsade pistikin palelemaan. Isot koirat ei pelottaneet, ja nyt on opeteltu jo Armi-mummon kanssa samassa tarhassa olemista. Huomenna matkataan sitten Joroisiin Otto-poikaa ja Hilma-kissaa katsomaan. Ja tavataan taas puolitoistavuotias Elsikin, joka on jo tuttu aivan ensimmäisistä viikoista lähtien, ja oltiinpa siellä retkelläkin yhdessä.

Vieläkin haetaan sijoituskotia tälle tytölle, joka retkimatkalla sai lempinimen Helka.

Kävin juuri mummoni tarhassa, mutta ei se minusta juuri välittänyt.
Tai kyllä se vähän tökkäsi minua, ehkä sillä on liikaa voimaa minun
kanssa leikkimiseen. Me harjoitellaan lisää...

22.10.14

22.10.on hurjan kylmä päivä.

Niin, minua on alettu kutsua Helkaksi...

... kasvattaja lauloi eilen sitä Helka-neiti kylvyssä...

..mitä se sellaisia, en tahdo kylpeä.

Odottelen vielä kovasti, jos se toinen koti löytyisi, vaikkei
minulla mitään hätää täällä olekaan.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Yhdeksän viikkoa yhdessä, me kaksi

Pohjanpaimen Dimi ja Dolce jäivät kahdestaan reiluksi viikoksi, ja meno alkoi olla jo varsin villiä. Tänään Dimi sai oman kodin ja Dolce jäi ilman riekkukaveria. 
Aika näitten pienten koirien kanssa on ollut ihanaa viuhinaa, mutta niidenkin on aloittaa jo oma elämä ja oppiaskeleet.


Pentuaitauksesta viis - nyt lähdettiin menemään! 8.10.14

Onks toi graffiti laitettu meitä varten, että me viihdyttäis tässä paikassa?

Dimi löysi luun; näinkö sitä syödään...

Oisko tääll mitään muuta mielenkiintoista?

Dolce 8.10.14

Ihan hilkulla on jo korvat pystyssä...! 8.10.14

Nyt me ollaan jo rannan puolella. Aika siistiä juosta näissä lehdissä. 8.10.


Tätä vettä täytyy tutkia aina kun on mahdollista. 8.10.14

Metsässä on mukavaa 8.10.

12.10.14 mentiin oikein sammalmetsään kiipeilemään.

Treenailtiin luoksetuloja. Yllä Dolce, alla Dimi.

Vas. Dolce, oik. Dimi 12.10.14

Minä olen söpö. Dimi 12.10.14

Näitä polkuja tallataan paljon, kertoo kasvattaja. 12.10.14

Olisi täällä paljon tekemistä meille, on niin kiva metsä. 12.10.

Voitais olla vaikka piilosta ja kasvattaja saisi huudella...12.10.

13.10. On niin lämmintä ja turvallista nukkua kahdestaan ulkona.

Dimi ja Dolce ja kuulevat korvat 13.10.

Dolce katsoo vetoavasti.

Päästiin taas metsään ja rannoille! Hienoa! 13.10.14

Dimistä tulee ehkä uimari, veneilijä tai vesipelastaja. 13.10.

Dimi totuttelee jokaisen lähtijän tavoin kaulapantaan. 13.10.

Dolce-tyttönen

Dimi- poika

Nyt bongattiin tällaiset omenakasat. 13.10.14

Se on minun lähtöpäivä koittanut 14.10.14, Dimi toteaa

14.10.14 Haikeaa, haikeaa. Heihei Dimi!




maanantai 6. lokakuuta 2014

Hau-hau-hau, vou-vou-vou ja MUR!

Nyt me lähdetään pikkuhiljaa omille teillemme. Kaikista eniten ikävä jää kasvattajalle, joka laittoi meistä paljon kuvia tänne. Me ollaan oltu oikein kovia menijöitä ja nyt pitää meitä alkaa kouluttaa tavoillekin. Tänään kahdeksan viikkoa tuli ikää täyteen, joten kaikki oppi otetaan vastaan. 


Dolce, Doppio ja Dimi 30.9.14

Dimi ja Dolce

Dolce ja Doppio

Didgerido 30.9.14


Doppio vauhdissa 30.9.14

Doppio, Dimi ja Didgerido 30.9.14 Pojat matsaa.

Belca-mamma nauttii metsässä kulkemisesta. Ollaan
nähty hanhiparvia ja muita lintuja muuttamassa. 2.10.14
Vieläkö sinä niitä karpaloita poimit, kysyy Belca suolla 2.10.14

Pohjanpaimen Doppio, uros 2.10.14





Pohjanpaimen Didgerido, uros 2.10.14

Metsäretken jälkeen on luovutettava vielä maitotilkat. 2.10.14

Tää oli taas se vapaapäivä, ja ei kun rantaan! 2.10.14

Hei, siellä liikkuu jotain, mitähän se lienee? 2.10.14

Niinhän se tyttönen pulahti, ja äiti kuivaa. 2.10.14

Pojat uskaltautuvat laiturille. Doppio ja Dimi 2.10.14

Dimistä on tullut varsin rohkea...

...ja vielä kerran rohkea.

Onhan siinä ihmettä kylliksi - vedessä. 2.10.14

Hei, täällä on lisää vettä!

Doppio ei hötkyile.

Dimi lähti omille teilleen. Ettäkö minä jotenkin arka olisin!

Osaan tulla takaisinkin! 2.10.14

Kun lauma on vielä koossa, niin lannistetaan äiti! 3.10.14

Doppio on eka lähtijä, tässä kukka kiusaa sitä. 3.10.14

Miehen alku Pohjanpaimen Doppio 3.10.14

Kyllä mä pärjään... uskothan. Doppio 3.10.14
3.10.14

3.10.14 


Belca 4.10.14 omana lähtöpäivänään

Kuljimme suolla sumuisessa aamussa 4.10.14

Belca on ketterä, eikä pelkää loikkia rannan kivikolla. 4.10.14

4.10.14

4.10.14


Kiitos Belca neljästä porokoirapennusta! Olet rakas!

Toinen poika Didgerido on seuraava lähtijä.4.10.14


Kyll on hienoa olla vapaana, täällähän tilaa on! 4.10.14

Didgerido tutkii muita koiria kauempaa 4.10.14

Minua ei oikein ehdi kuvata kun olen niin nopea!

Olen myös ennakkoluuloton ja syön tässä pihlajanmarjoja. 4.10.14


Tässä istun siskoni Dolcen kanssa 5.10.14

Ja tässä on mukana Dimikin 5.10.14


Mull on aika pähee rintakuvio! 5.10.14

5.10.14

Se on mun vuoro lähteä. 5.10.14

Uros, Pohjanpaimen Didgerido, 'Rakka' 5.10.14

Uros Pohjanpaimen Dimi jää vielä viikoksi synnyinkotiin. 

Ja niin jää myös narttu Pohjanpaimen Dolce, toistaiseksi. 5.10.14
Kaksi meitä on jäljellä täällä. Dimi lähtee viikon päästä, Dolce on edelleen vailla sijoituskotia.